Päiväkirja 2014

Sannan juttuja (kirjoitukseni Tiibetinmastiffi-lehdistä vuodelta 2014)


Loppuvuosi 2014

Kirjoittaessani tätä on jo helmikuu (2015). Paljon on ehtinyt sattua ja tapahtua edellisen kirjoituksen jälkeen.. Ennen uutta päiväkirjaa on kuitenkin aika tarinoida myös loppuvuodesta 2014. Tämän kirjoituksen kuvat saa kuvia klikkaamalla auki suurempina! :)

2014_1.jpg

Rocky, ensimmäinen tiibetinmastiffini, aina ensimmäinen ja kaikista tärkein, kahden pentueen isä ♥ täytti marraskuussa 6 vuotta! Rocky käyttäytyy useimmiten kuten ikäisensä tai hieman ikäistään vanhempi. Rocky on hyvin rauhallinen, mutta tyttöjä rakastaa yli kaiken! Rocky sai tänä vuonna taas muutaman uuden tyttöystävän :D Uusi lempityttö taitaa Rockylle olla tällä hetkellä Pöhkiksen + Mistyn sisko Windy....vaikka olen yrittänyt Rockylle kertoa, että Misty-neiti on se herran pieni morsian (nr. 2), jos vain kaikki menisi suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa. Kyllähän Rocky Mistystäkin pitää, mutta kun se Windy on vain NiiN ihana! :D 

Rocky on aina ollut perusterve; eläinlääkärissä ollaan käyty vain rokotuksilla + kuvauksissa ja silmätarkastuksissa. Tänä vuonna Rocky säikäytti ensimmäisen kerran keväällä, kun vajaa pari kuukautta Lucyn poismenon jälkeen Rocky alkoi yllättäen ontua vasenta etujalkaansa. Kipulääke ei juurikaan auttanut ja ontuminen paheni, jolloin menimme toistamiseen asian tiimoilta eläinlääkäriin. Ensimmäisellä kerralla siis tehtiin vain kliininen tutkimus, jonka jälkeen määrättin kipulääkettä ja lepoa. Koska em. eivät auttaneet, mentiin toisen kerran eläinlääkäriin tällä kertaa kuvauksiin. Rockylta kuvattiin olkanivelet ja kyynärnivelet täysin terveiksi 5,5 -vuoden iässä. Rocky sai diagnoosiksi tulehtuneen jänteen (olkanivelen lähellä). Hoitona kortisonipistos, lepo ja kipulääkettä. Kaksi ensiksimainittua auttoivat, eikä kipulääkkeitä enää tarvittu. Rocky oli kaiken kaikkiaan parisen kuukautta ns. rajoitetulla liikunnalla. Rockyn kohdalla se tarkoitti sitä, ettei poikaa käytetty pihan ulkopuolella varsinaisilla kunnon lenkeillä, vaan Rocky sai olla vapaana aidatulla alueella. Muuten menoa ei tarvinnut rajoittaa, koska Rocky on niin rauhallinen ja tuntui myös itse ymmärtävän jättää vahtitilanteet ja muut hetkeksi.

Rocky vaikutti toipuvan hienosti ja tosiaan loppukesästä alkoi ns. normaali elämä taas Rockyn osalta. Edellisen kirjoitukseni aikoihin (marraskuussa, Xenan ollessa pikku hiljaa parhailla päivillä juoksussaan) Rocky alkoi kuitenkin ontua uudestaan samaa jalkaa. Oireilu oli kuitenkin erilaista, koska Rocky ei aristanut jalkaansa yhtään, eikä näyttänyt mitenkään muulla tavalla kipua, kuin ontumalla (1. kerralla kesällä Rocky aristi jalkaa todella paljon ja kiljui/murisi, kun jalkaa taivuteltiin ja paineltiin (olkanivelen alueelta). Eläinlääkäri määräsi taas kipulääkettä ja lepoa, jotka auttoivat edelliskertaa paremmin, mutteivät vieneet ontumista kokonaan pois. Eläinlääkärin mielestä Rocky vaati toisen kortisonipistoksen, mutta me omistajat epäilimme, ettei kyseessä kuitenkaan oireilun perusteella olisi välttämättä sama vaiva.. Siispä Rocky käytettiin erään taitavan ja pitkän kokemuksen omaavan fysioterapeutin luona tutkimuksissa. Fysioterapeutti paikallisti ongelman ja kipupisteen vain ja ainoastaan niskaan, vasemmalle puolelle. Rockylla oli niskassa hermopinne (tms), joka hoitui kahdella akupainantakerralla. Muut paikat olivat kunnossa. Ontuminen tosiaan loppui jo ensimmäisen käyntikerran jälkeen ja Rocky siirtyi samalla käyttämään lenkillä valjaita. Tämän jälkeen Rocky ei olekaan ollut enää niin rauhallinen....vaan virtaa on kyllä riittänyt!! :D Taisi niskajumi vaivata pidempään kuin luultiin...nyt Rocky on kuitenkin taas elämänsä kunnossa! Joten loppu hyvin, kaikki hyvin! Toivomme monta vuotta lisää ihanan Rocky-iskän ja -pappan kanssa 

2014_2.jpg

Xena, Rockyn tytär Rockyn ensimmäisestä pentueesta, ensimmäinen tiibetinmastiffinarttuni (ja järjestyksessä kolmas tiibetinmastiffini) ♥ täytti joulukuussa jo 4 vuotta!! Uskomatonta, vastahan Xenakin oli sellainen pikkuriiviö, joka kiusasi Rocky-iskää ja repi mammaa takista, varsinkin  jos mamma kehtasi mennä pihalle puhumaan puhelimeen ja sivuutti leikkimisen prinsessan kanssa.... :D Oi voi, Xenasta on tullut NiiN aikuinen!! Kotona Xena on vielä se pieni ja pippurinen soturiprinsessa, mitä vahtitilanteisiin tulee, mutta oman alueen ulkopuolella Xena on nykyään varsin sosiaalinen ja rakastaa miltei kaikkia ihmisiä ja koiria. Kotonakin tosin suurin osa ajasta nykyään nukutaan, mieluiten sisällä...koska Xenan mielestä se on poikien homma vahtia pihalla ;) :D

Sen jälkeen varsinkin, kun Xena vajaa 2-vuotiaana tutkittiin luuston osalta terveeksi (silmistä löytyy vääräasentoisia distichiasis-ripsiä), alkoi kuumeinen suunnittelu Xenan sulhojen osalta. Monta valintaa tuli tehtyä jo ennen Xenan 2-vuotispäivää, mutta ne valitettavasti piti unohtaa, koska joskus ihania koiria lähtee aivan liian aikaisin pois..ja toki muutama ehdokas on myös jäänyt tutkimatta, joten ne on siltä osin pitänyt unohtaa. Sitten ajattelin löytäneeni Xenalle täydellisen sulhasen, Nallen ♥ edelleen olen sitä mieltä, että Xena ja Nalle täydentäisivät tosiaan loistavasti niin luonteiden, ulkomuotojen, rakenteen kuin terveydenkin osalta! Mutta...Xena ei ilmeisesti halua tai pysty tulemaan tiineeksi. Nallen kanssa olemme nyt yrittäneet kaksi kertaa; kunnon kiinnijäämistä ei ole ollut kummallakaan kerralla, mutta tavaraa on kyllä mennyt sisälle. Xena on jäänyt tyhjäksi molemmilla kerroilla. Xenalla oli myös mahdollisuus omaan kultaiseen Caru-poikaan, muttei Xena kelpuuttanut Carun kuin yhtenä iltana muutaman tunnin ajan (juuri kun satoi ensilumi), eikä Carunkaan kanssa kiinnijäämistä tapahtunut ainakaan omien silmieni alla. Todennäköisesti tällöin oli vielä myös turhan aikainen ajankohta, vaikka proge olikin jo yli 5. Joka tapauksessa, pentuja ei tullut tänäkään vuonna..

Ensi kesän - syksyn aikana olisi tarkoitus päättää, yritänkö Xenaa vielä kerran astuttaa. Joka tapauksessa tarkoitus olisi kokeilla jotain uutta, ehkä yhdessä jonkun vanhan kanssa..mutta aika näyttää. Xena on joka tapauksessa menossa lisääntymistutkimuksiin ennen lopullista päätöstä, mutta tutkimukset voidaan tehdä vasta, kun juoksu on ollut käynnissä noin viikon verran. Eli ei se nyt auta muu kuin odotella, ihan rauhassa... :D

2014_3.jpg

Lucy Luz, Rockyn toisen pentueen tytär, niin ihana ja erityinen, Rockyn erilainen tytär ♥ valitettavasti poistui joukostamme huhtikuussa. Ikää tytöllä oli silloin 1 vuosi ja 4 kuukautta. Aina kun pennun ottaa, ei valitettavasti voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Totta kai sitä aina toivoo parasta, suunnittelee vaikka mitä, muttei koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Jos joku olisi pari vuotta sitten sanonut, että oman terveen urokseni narttupentu saa puolen vuoden iässä diagnoosin luusto-/nivelsairaudesta (kasvuhäiriöt), en olisi uskonut. Mutta niin voi käydä. Lucy oli valitettavasti jo toinen aivan liian nuori koira, joka joutui lähtemään aivan liian aikaisin. Ei kulu päivääkään, vieläkään, etteikö rakas Lucy Luz olisi ajatuksissa. Lucy jätti niin paljon tyhjää tilaa, myös ihan konkreettisesti jälkeensä, etten tiedä tuleeko se koskaan täyttymään. Ehkä konkreettisesti sitten joskus, kun aika on sopiva. Mm. Lucyn oma lempi"pikku"sohva on pysynyt tyhjänä. Muut eivät siihen mene, koska se oli Lucyn paikka. Lucy oli myös Carun sielunkumppani, oikein paita ja peppu olivat pentukaverit, nuorukaiset yhdessä ♥ Toivottavasti Caru joskus tulevaisuudessa saa uuden yhtä hyvän ystävän, aika näyttää.. Lucylla on aina erityinen paikka sydämessäni, siellä Möda Mötkö Mötkylän vieressä.. Toiveissa on joskus tulevaisuudessa ottaa kolmas Rockyn tytär itselle, mutta aika näyttää toteutuuko toive vaiko ei. Lucyn velipoika Heavy (Rockyn poika siis) on edelleen sijoituksessa ystäväni luona. Heavyllä on onneksi kaikki hyvin! ♥ Aika näyttää, mitä suunnitelmia Heavyn varalle on!

2014_4.jpg

Caru, puolikiinalainen Kultapoikani ♥ Carun kanssa alku oli hankalaa, mutta odotus ja työ palkittiin! Carusta on tullut aivan ihana, omalle väelle hyvin lojaali poika ♥ Caru on hyvin ihmisläheinen sekä myös varma vahti. Xenaa Caru rakastaa kovasti paljon, kuten monia tyttöjä, mutta Xena ei koskaan täysin ole lämmennyt Carulle. On ollut huonoja, mutta myös hyviä hetkiä. Caru menee jokaisena aamuna Xenaa kovasti pusuttelemaan ja toivottamaan hyvää huomenta ja joinakin aamuina Xena vastaa pusuttamalla Carua takaisin! Pikku hiljaa ja ajan kanssa.. 

Caru täyttää tammikuussa kaksi vuotta ♥ Carulla kävi joulukuussa (17. päivä) ihana blue&tan morsian Gändy (Tseepo Op-Can Dnul) kylässä ja Caru ihastui morsiameensa palavasti! Astutus sujui hienosti ilman apukäsiä (me katselimme ja ihmettelimme nopeaa ja sujuvaa touhua aidan toiselta puolelta). Gändy on todettu tiineeksi ja Carun ensimmäiset pennut syntyvät helmikuussa 2015! 

2014_5.jpg

Pikkupoika Pöhkö aka Pöhkis, nuorin tällä hetkellä ♥ Pöhkiksen sisko Misty asuu sijoituksessa, Mistyn varalle on paljon suunnitelmia.... Pöhkiksen varalle ei ole sellaisia suunnitelmia, mutta eihän sitä koskaan tiedä! :D Pöhkis periaatteessa valitsi minut, kun kävin valitsemassa Mistyn. Lucyn poismenon jälkeen ei ollut suunnitelmissa ottaa kotiin uutta koiraa, mutta niin siinä vain sitten kävi, että pikkupoika Pöhkis muutti meille reilu puolivuotiaana! Pöhkiksellä kuten Mistylläkin on sattumalta sama syntymäpäivä kuin eräällä rakkaalla, myös liian aikaisin poistuneella pentupojalla Mödalla..ja muutamia hassuja yhteisiä piirteitäkin on löytynyt sattumalta. Pöhkis on erilainen kuin muut tiibetinmastiffini. Pöhkis on ensinnäkin kasvanut yllättävän tasaisesti, siis yllättävän hyvännäköisenä reilun puolen vuoden iästä lähtien. Yleensä on tottunut siihen, että varsinkin urokset (ja Lucy myös) näyttävät jossakin kohtaa hyvin huvittavilta pitkine koipineen ja rimpuloine vartaloineen, mutta ei Pöhkis ♥ :D Luonteen osalta Pöhkis eroaa myös muista valtavasti. Pöhkis on ollut alusta asti erittäin ihmisarka, eikä aluksi toimintakykyä löytynyt jännittävissä tilanteissa ollenkaan. Pöhkis on kuitenkin aavistuksen rohkaistunut, eikä nykyään kotona ja normaaliarjessa pojan arkuutta juurikaan huomaa. Toimintakyky on myös lisääntynyt sen verran, että nyt poika voi yrittää paeta, jos tilanne käy liian jännitäväksi. Pöhkis on tuttujen kanssa varsinainen halipusipoika ja pitää myös vieraista koirista. Tammikuussa tulee 1 vuotta täyteen! Aika näyttää minkälainen höpsöliini pojasta kasvaa ja kehittyy!

Tässä nyt jotakin loppuvuoden 2014 osalta. Lähipäivinä luvassa uusi päiväkirja vuodelle 2015 ja ehkä myös joitakin uusia kujeita! ;) Mutta niistä lisää sitten myöhemmin.. Tässä vielä lopuksi joulukortit mallia 2014, nuoret pojat pääsivät niitä koristamaan tällä kertaa! :) Oikein mukavaa ja toiveidentäyteistä vuotta 2015 kaikille!! 

2014_6.jpg


5.11.2014

Maanantaina käytiin Xenan kanssa progessa toistamiseen ja tulos saatiin Matkahuollon sähläämisen vuoksi vasta tiistaina. Tulos oli noussut perjantailta, mutta oli vielä alle 2. Katsotaan, miten tämä viikko etenee Xenan juoksun osalta. Josko päästäisiin loppuviikosta reissuun, vai meneekö ensi viikolle. Xena on vähän sellainen tyttö kyllä, että tekee juuri niin kuin itse haluaa, eikä se ole todellakaan siten, miten muut ovat suunnitelleet ;) :D Joten odottelu jatkuu... 

Pikku Pöhköliini Pöhkis tosiaan on hieman venähtänyt tässä viime viikkoina.. Carua korkeampi on nyt poitsu, mutta vielä Rockya matalampi. Eilen lähdettiin "kylillä" käymään Pöhkiksen kanssa ja ensin suunnattiin lemmikkitarvikeliikkeeseen. Pöhkis punnittiin siellä tuloksella 44 kg.. :D "Pikkuinen" oli yllättävän reipas reissun ajan! Autossa matkustaminen oli hankalaa Pöhkölle aluksi, mutta nyt pikkupoika on aivan innoissaan, kun pääsee autoon! Mukava huomata edistystä :)

Lopuksi kuvat Xenasta (lokakuun puolivälistä) ja Rockysta (vanha, mutta niin ihana kuva). Lisää juttua tulossa toivottavasti lähiaikoina! Jos tulee kiire, niin myöhemmin sitten!! :) Viimeistään ensi vuonna!

xena_lokakuu_2014.jpg

rocky_2.png


2.11.2014

Hah, ehdinpä vielä tällä viikolla kirjoittelemaan! :D Perjantaina käytiin Xenan kanssa eläinlääkärissä ottamassa kaikenlaisia erilaisia kokeita tarkistaaksemme missä vaiheessa neidin juoksu on sekä osa myös omistajan mielenrauhan takaamiseksi ;) Tulokset näyttivät siltä, että Xenalla on edelleen esikiima-vaihe meneillään, koska proge oli vielä niin alhainen..joten ei ihmekään, etteivät pojat ole vielä sen pahemmin ulisseet neidin perään saati että neiti antaa hammasta pojille sellaisella vimmalla! :D Tulehdukset on nyt myös poissuljettu, joten nyt sitten vain odotellaan taas..! Maanantaina eli huomenna on Xenan 14. juoksupäivä. Viime vuonna siihen aikaan Xena oli jo tavannut sulhasensa kahtena päivänä ja alkoi sen jälkeen lopetella juoksuaan. Joten tänä vuonna mennään vähän eri kaavalla ensimmäistä kertaa! Huomenna käymme ottamassa toisen progen, jonka tuloksen saamme myös samana päivänä. Sitten jatketaan taas suunnittelua! :)

Ai niin, pojista tulikin mieleen, että mamman pikku Pöhkis on myös hieman kasvanut tässä viime viikkoina.. Poika on nyt Carua selvästi korkeampi, mutta edelleen Rockya matalampi. Puntarilla ollaan käyty joskus kuukausi sitten viimeksi ja tarkoitus olisi mennä seuraavaksi viimeistään pojan ollessa 10 kk. Aiemminkin kyllä, jos tulee sopiva hetki :)

Koska nyt viikonloppuna ei vielä lähdetty astutusreissulle, suunnatiin sitten tyttöjen (pelkästään tyttöjen) kanssa Tiffi Showhun Lahteen! Aamulla hain sijoitusnarttuni Mistyn Xenan kanssa ja sen jälkeen treffattiin Taru kera Mistyn siskon Windyn ja suunnattiin yhdessä kohti Lahtea. Menomatka sujui mukavasti. Perillä Xena kohtasi iloisen yllätyksen, kun Mirakin oli paikalla Xenan parhaan ystävän Hildan kanssa! :) Tytöt saivatkin harrastaa lemmenleikkejä autossa keskenään, kun nuoret siskokset pääsivät sisähalliin tutustumaan. Mistyä aluksi kovasti jännitti hallissa oleminen, mutta ulkona pikkuneiti oli reipas oma itsensä. Sisälle piti aluksi mennä aina jonkun hurmaavan pojan perässä, mutta lopulta sinne mentiin jo ihan mielellään. Siskokset tapasivat näyttelyssä myös äitinsä Rillan ja Windy olikin asiasta aivan innoissaan! Misty taas ei oikein pidä muista nartuista ja vaikutti olevan sitä mieltä, että häntä on huijattu.. Misty kun taitaa luulla, että Xena on hänen äitinsä! ;) :D Tällä kertaa tosin Misty tuli myös siskonsa kanssa hyvin juttuun! :) Häntäkin nousi hallissa, kun haettiin Xena sisälle.

Kehässä Misty siis oli ensimmäistä kertaa ja esiintyminen sujui ihan hyvin! Seisotukset suoritettiin täysin namujen voimalla ilman jalkojen asettelua, mutta asettelua Misty ei oikein tarvitsekaan, koska asettelee itsensä ihan hyvin ilman apuja. Liikkuminen kehässä sujui hienosti häntä ylhäällä! Misty ei sijoittunut black&tan -juniorinarttujen kehässä, mutta kivan arvostelun sai tuomarilta (Marta Kowalska, kennel Mahatma La, Puola). Tuomari arvioi Mistyn olevan n. 58 cm korkea tällä hetkellä, mutta sanoi Mistyn luultavasti vielä hieman kasvavan korkeutta. Mistyn arvostelu: "Very impressive young female, middle size. Beautiful native expression of eyes and head. Very proportional body, very nice angulation and good bones for her size. Super quality, quantity and color of coat. Perfect free elastic movement with parallel legs seen from front and rear." Purennasta ei ollut mainintaa. Mistyllä on tällä hetkellä osittain tasapurenta (kahden keskimmäisen etuhampaan osalta). Toivotaan, että purenta pysyy ennallaan, koska kaikkien muiden "palikoiden" ollessa kohdallaan, ei pieni kokokaan haittaa pikkuneidin tulevaisuuden suunnitelmien osalta ;) 

Xena oli ensimmäistä kertaa kehässä samaan aikaan parhaan ystävänsä Hildan kanssa..eikä Xenan ensiesiintyminen avoimessa luokassa mennyt ihan nappiin neidin käytöksen osalta. Xena kun olisi mielellään jatkanut lemmenleikkejä Hildan kanssa ja kun se ei ollut mahdollista, ryysti neiti lihapullaa mamman kädestä niin, että vuosimme sitten molemmat yhdessä verta kehässä.. :D Muutenkin, jos näyttelyssä olisi palkittu "ahnein tiibetinmastiffi" olisi Xena melko varmasti ollut vahvoilla..vaikka olikin jo aamulla syönyt päivän ruokansakin..! :D Xena oli black&tan -narttujen avoimessa luokassa 1. ja sitten mentiin vielä kilpailemaan muiden black&tan -narttujen luokkavoittajien kanssa. Sillä kertaa Xena esiintyi tapansa mukaan hienosti ja sain olla neidistä ylpeä! Xena oli lopulta black&tan -narttujen 4. Tuomari sanoi Xenan edustavan oikeaa tyyppiä ihanan ilmeen ja hyvin feminiinisen olemuksen kera, mutta muihin b&t-narttuihin verrattuna Xena oli liian kevyt/siro tuomarin makuun. Xenan arvostelu: "Very beautiful feminine female with fantastic proportions. Perfect topline, perfect head. Perfectly balanced. Excellent very typical head with very beautiful eyes. Feminine head with super proportions of scull to muzzle. Well defined stop. Beautiful shape of scull seen from all sides. Good bones for her size. Free movement but hocks are too narrow to each other."

Mukava reissu ja päivä ihanien ystävien kera!! :) Kiitos kaikille seurasta ja avusta tyttöjen kanssa! Reissun päätös ei ollut sitten ihan niin mukava, kun piti ajella viimeinen puolituntinen kotiin lumisateessa huonoilla kesärenkailla pakkasasteiden kera..mutta selvittiin kuitenkin kotiin! Kuvia ei tullut pahemmin otettua reissussa, vain pari autossa ja Mistystä yksi ulkona. Tiffi Shown tulokset löytyvät mm. Facebookista St ry:n sivulta (tässä linkki).

Alla kuvat Misty-neidistä sekä kehästä kuva siskoksista Mistystä ja Windystä yhdessä (ikää nyt noin 9,5 kk).

misty95kk__kopio.jpg

tiffishow_misty_ja_windy_kotisivuille.jpg

Lopuksi vielä pari kuvaa tyttöjen veljestä Pöhkiksestä (kuvissa 9 - 9,5 kk).

pohkis_-kollaasi_kotisivuille_lokakuu_2014.png


30.10.2014

Xenan juoksu on jatkunut tavalliseen tapaan, mitä nyt ehkä hieman hitaammin etenee kuin esimerkiksi viime vuonna, mutta toki tilanne saattaa muuttua nopeastikin. Viikon jälkeen Xena otettiin erilleen pojista, ihan varmuuden vuoksi. Voisin kirjoittaa tähän jotakin siitä, kuinka kivuttomasti kaikki on toistaiseksi sujunut tänä vuonna, mutta josko asiaa katsoisi uudelleen juoksun jälkeen, siis sitten kun se on ihan kunnolla ohi ;) :D Sen verran täytyy silti sanoa, että ainakin viime vuoteen nähden tällä hetkellä näyttää erittäin helpolta ja rauhalliselta, mutta tosin nyt onkin vain yksi narttu, joka juoksee. Pöhkis-pentupoikakin odotti yli viikon, ennen kuin alkoi itkeskellä Xenan perään! Ei silti ihan kamalasti edes pikkupoikakaan ehdi Xenan perään itkeskellä, koska on niin paljon vahtihommia hoidettavana..! Tuntuu siltä, että Pöhkis onkin itse asiassa ainoa, joka täällä on viime päivinä ollut äänessä. Xena ei ole nyt ollut ulkona vahtimassa niin paljon, koska on saanut rentoutua sisällä ;)

Eilen Xena pääsi yhdessä Carun kanssa aamulenkille, tässä kuva: 

xena__caru_29.10.2014__kopio.png

Huomenna mennään ottamaan ensimmäinen progesteroni-testi, jonka jälkeen toivottavasti ollaan vähän viisaampia! :) Mikäli testin tulos sekä Xenan käytös kertovat, ettei ole vielä aika vierailla Marikan luona, suunnitelmissa olisi tosiaan lähteä Suomen Tiibetinmastiffit ry:n järjestämään Tiffi Showhun Lahteen lauantaina. Yhdistyksen asioista tulikin mieleen, että tänä vuonna toteutettiin taas tiibetinmastiffien terveyskysely, jonka tulosten yhteenveto julkaistiin mm. Tiibetinmastiffi 3/2014 -lehdessä. Palaan asiaan myöhemmin kotisivuillani. Tänä vuonna piti myös saada jatkoa ja päivitystä tiibetinmastiffien JTO:lle sekä PEVISA:lle. PEVISA pysyy ennallaan, mikäli uusi JTO on vuoden lopussa hyväksytty Kennelliitossa. Kennelliittoon lähetetty JTO löytyy yhdistyksen kotisivujen ilmoitustaululta, linkki tässä (rullaa ihan alas löytääksesi korjatun version JTO:sta liitteineen).

Tiibetinmastiffien PEVISA vuosille 2015-2019: "Pentujen vanhemmista tulee astutushetkellä olla lonkkakuvauslausunto ja kyynärnivellausunto sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lonkka- ja kyynärkuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kk. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi. Koiralle rekisteröityjen jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 30 pentua. Viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan."

Lisää juttua luvassa mahdollisesti ensi viikolla! Rauhallista ja tunnelmallista Pyhäinpäivää kaikille! 

PS. Rocky-iskän synttärit ovat kuukauden päästä!! Kyllä aika ajoittain tuntuu kuluvan NOPEASTI!


20.10.2014

Lokakuu on jo yli puolen välin, eikä Xena ole aloittanut juoksuaan. Se taitaa tulla tänä vuonna tavanomaista myöhäisempään aikaan, jos ei nyt parin viikon sisällä ala. Omien poikien mielestä Xena ei tuoksu ihan kamalan huumaavalta vielä, mutta Xena itse kyllä jättää merkkejään joka puolelle kovalla vimmalla. Lenkillä aina niin innokkaasti ja vauhdikkaasti etenevää tyttöä saa nyt vetää perässä jne. Edit. Xenan juoksu kyllä alkoi juuri tänään.. ;) Caru myös aloitti Xenan kosiskelun sekä ulvomisen myös tänään, joten taitaa olla luvassa melko pitkän tuntuiset ja äänekkäät viikot.. :D

Xenan riemulla ei ollut rajaa viime viikonloppuna, kun sijoitusnarttuni Misty tuli hoitoon meille. Xena ja Misty ovat hyviä kavereita, molemmat sellaisia pikkutyttöjä. Misty on nyt 9 kk:n iässä melko samankokoinen kuin Xena vastaavassa iässä. Nyt vain sormet ristissä toivotaan, ettei purenta muutu enää huonompaan suuntaan.. Mistyllä on tähän asti ollut selvä leikkaava purenta, joka nyt on mennyt tasaan. Tasapurenta sallitaan tiibetinmastiffeilla, joten pitää toivoa, ettei muutu alapurennan puolelle.... Tytöt Xena ja Misty on ilmoitettu Lahteen Tiffi Showhun, joka järjestetään tänä vuonna neljän vuoden tauon jälkeen Pyhäinpäivänä 1.11. Kyseessä on tiibetinmastiffien epävirallinen värinäyttely. Edellisen kerran siellä tosiaan tuli oltua 2010 Mödan, Rockyn ja Nannin kanssa. Se olikin hauska reissu ;) :D

Pöhkis oli siskonsa Windyn ja kaverinsa Hildan kanssa ensimmäistä kertaa match showssa toissa viikonloppuna. Siellä Pöhkis tapasi paljon uusia koirakavereita, koirien kanssa Pöhkis on todella sosiaalinen ikään, kokoon, rotuun ja sukupuoleen katsomatta. Ihmisiä kohtaa poika on kuitenkin edelleen todella arka, joten tuo kerta kehässä jäi melko varmasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi piiiiitkään aikaan. Xena onneksi tykkää reissata ja lähteä mukaan näyttelyihin, joten mitä sitä turhaan sellaisia sinne raahamaan, jotka eivät hommasta yhtään pidä.

Nyt vain jatketaan Xenan juoksun odottelua.. Hilda jo aloittikin viime viikolla ja aiempina vuosina Xena on seurannut perässä 5-7 päivän jälkeen, mutta ei näköjään tänä vuonna.. :D Hyvällä tuurilla nuoremman sulhaspojan Nasun MyDogDNA-tuloksetkin ehtivät tulla ennen Xenan juoksua ;) Edit. Tasan viikon Hildan jälkeen aloitti Xena omansa tänäkin vuonna.

Alla yksi uusi kuva Misty-neidistä (9 kk).

misty_9_kk_kotisivuille.jpg


3.10.2014

Edellisestä päiväkirja-kirjoituksesta on vierähtänyt jo yli vuosi.. Ensin muutama sana viime vuodesta (2013) tiivistetysti, vaikken hyvä olekaan asioita tiivistämään.. Vuosi 2013 toi mukanaan kolme uutta tuontikoiraa; Belgiasta tammikuussa Rockyn toisesta pentueesta narttupentu Lucy Luz sekä velipoika Heavy, joka muuttikin muutaman viikon jälkeen sijoituskotiinsa ystäväni luokse tähän lähelle. Huhtikuussa tuli Ranskasta Kultapoika Caru, joka oli vähän aikaa sijoituksessa, mutta palasi kotiin noin puolivuotiaana. Kevät oli yhtä tohinaa pentujen kanssa, tuli käytyä näyttelyssä ja mätsäreissä sekä Xena suoritti luonnetestin hienoin pistein. Paljon oli suuria unelmia ja toiveita pentujenkin varalle. Loppukeväästä Lucylla todettiin kasvuhäiriöitä raajoissa ja kesällä Lucyn toinen kyynärnivel operoitiin, vaikka ortopedien mielipiteet olivatkin laidasta laitaan Lucyn tulevaisuuden osalta. Carun palatessa kotiin Carusta tuli melkein heti ihan paras kaveri Lucyn kanssa, muiden kanssa ei tultukaan niin hyvin juttuun. Lokakuussa Xena aloitti juoksunsa ja pikkusisko Lucy Luz teki oman ensimmäisen juoksunsa heti perään. Xena oli suunnitelmissa astuttaa ihanalla Nallella, jonka luona oltiin käyty kylässäkin kuukautta aiemmin ja näyttelyissä törmätty muutenkin useasti viime vuosina. Sekä Xena että Nalle olivat hyvin halukkaita tekemään pentuja keskenään, mutteivat useista yrityksistä huolimatta jääneet kiinni. Xena ultrattiin tyhjäksi ja sovittiin, että seuraavana vuonna (eli tänä vuonna) yritetään uudelleen. Vuoden lähestyessä loppuaan juhlittiin ensin Lucyn ja Heavyn 1-vuotissynttärit ja seuraavana päivänä Rocky-iskän 5-vuotissynttärit. Pari päivää ennen Xenan 3-vuotissynttäreitä Rockysta tuli pappa ja Xenasta täti, kun Xenan sisko sai pennut. Vuosi vaihtui rauhallisesti, mitä nyt Xena oli pakko viedä raketteja katsomaan, koska se jostakin syystä nauttii niiden paukkeesta ja katselemisesta todella paljon. Tai sitten se vain tykkää olla huomion keskipisteenä ;)

Sitten alkoikin vuosi 2014. Suunnitelmia oli taas paljon ja toiveita myös. Lucy Luz vaikutti toipuneen leikkauksestaan hyvin. Alkuvuodesta Lucy Luz kävi yhdessä Carun kanssa susitestissä ja täytyy sanoa, että hienosti toimivat "kakarat" yhdessä sekä Caru myös yksin. Käytiin muutamissa näyttelyissä ja mätsäreissä, koirakavereiden luona todella usein. Erityisesti mieleen on jäänyt maaliskuu, jolloin Heavy-poika oli hoidossa. Oli aivan ihanaa nähdä Rockyn niin innostuvan, kun sai leikkiä samaan aikaan kolmen lapsensa kanssa! Rocky ja Heavy ovat aina tulleet hienosti juttuun keskenään, tietyllä tavalla ovatkin samasta puusta veistettyjä ;) Myös Caru ja Heavy ovat tulleet hyvin juttuun, koska Heavy alistuu hyvin Carulle. Lucyn on aina pitänyt ensin vähän Heavyä komentaa, koska Heavy kehtasi lähteä pois meiltä pentuna ;) :D Heavy on myös aina ollut Xenan ns. lempipentu.

Maaliskuun loppupuolella Lucy Luz alkoi ontua ainoata tervettä jalkaansa ja käytös muuttui nopeasti hyvin erilaiseksi kuin se oli aikaisemmin ollut. Aina niin iloinen ja kaikkea ylitsevuotavasti rakastava neiti alkoi vahtia raivokkaasti ja käydä muiden päälle. Se yhdistettynä ontumiseen, ei ollut vaikea arvata Lucyn kipuilevan vahvasti. Olenkin jo muutamassa paikassa täällä kotisivuillakin kertonut Lucyn tarinaa, joten en nyt uudestaan sitä tähän kirjoita. Minulla on koneella erityinen albumi "Lucyn viimeinen viikko ja viimeinen matka". Siellä on sellaisia kuvia, joita en vieläkään pysty itkemättä katsomaan.. Mutta jälkikäteen voi todeta, että ainakin kuvien perusteella Lucylla oli kaikesta huolimatta kivaa loppuun asti, Lucy todellakin eli lyhyen elämänsä täysillä aivan loppuun asti. Silmien palo ei sammunut ennen sitä viimeistä matkaa, vaikka tyttö olikin ihan rikki. Tuntui todella pahalta, että Rockyn nuorempi tytär joutui lähtemään niin aikaisin..mutta samalla melkein hymyillen pystyy kuvittelemaan, mitä Lucy Luz yhdessä Mödan kanssa siellä jossakin keksiikään.. Olivat kyllä kumpikin sellaisia Riiviöpentuja, täynnä energiaa ja elämäniloa, niin erityisiä olivat. Nuoren koiran liian aikaisin poistuminen on aivan järkyttävää, eikä siitä varmasti koskaan pääse kokonaan yli. 

Lucyn poismenon jälkeen oli melko kiireistä, koska Carulla oli suunnitelmissa keväällä-kesällä monia näyttelyitä, joista muutamaan mentiin. Aiemmin tulokset olivat olleet hyvin vaihtelevia, mutta nyt Caru saikin jo kaksi ensimmäistä sertiään kasaan ja ansaitsi itselleen lomaa. Toki sitä yrittikin pysyä kiireisenä, koska tuntui edelleen niin pahalta, tyhjältä ja oudolta, kun yksi oli joukosta poistunut. Rockykin muuten ontui alkukesästä ja kuvattiin kyynärien ja olkanivelten osalta täysin terveeksi (ei OCD-muutoksia), diagnoosina tulehtunut jänne, joka parantui hienosti levolla ja kipulääkkeillä parin kuukauden aikana. Eli sen suhteen loppu hyvin, kaikki hyvin!

Lucyn poismenon jälkeen ajattelin ensin, etten enää ikinä koskaan milloinkaan ota pentua, koska ei voi ikinä tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ensijärkytyksestä toivuttuani kuitenkin mietin, että olisihan se kiva sijoitukseen laittaa narttupentu, koska Xena jäi ainoaksi nartuksi. Huomasin vielä olevan omaa kotiaan etsimässä pentuja, jotka taustatietojen perusteella kiinnostivat. Narttua en kuitenkaan halunnut kotiin ottaa, koska se tuntui liian aikaiselta, koska nuorimman nartun viimeisesta matkasta oli vasta kulunut pari kuukautta ja pelkäsin eri linjaisen nartun mahdollisesti sotkevan Xenan niin säännöllisiä juoksuja. Kävin katsomassa pentuja sekä valitsemassa narttupennun ja sijoituskotikin löytyi nopeasti. Samalla kuitenkin kävi sitten niin, että eräs urospentu ns. valitsi minut ja myöhemmin sitten toisin päin.. :D Eli pitihän sitä sitten narttupentu Mistyn velipoika Pöhkö eli Pöhkis hakea kotiin. Pöhkis on melkoisen erilainen kuin muut tiibetinmastiffini ovat olleet, mutta aika näyttää minkälainen pojasta tulee! Fyysinen kehitys vaikuttaa ainakin melko lupaavalta tässä kohtaa ja ihan hyvin on Pöhkis tullut muiden koirien kanssa toimeen :) Aikamoinen puuhapoika tuntuu kyllä olevan..Carukin aluksi puuhasteli yhdessä Pöhkön kanssa, mutta sitten ilmeisesti huomasi ettei ole enää nuorin, ja piti kovasti aikuistua! ;)

Nyt onkin sitten jo lokakuu, Xena on aina aloittanut juoksunsa lokakuussa! Juoksu voisikin jo alkaa, koska pentusuunnitelmat varasuunnitelmien kera ovat valmiina! Viime vuoden sulhasen Nallen pikkuvelipuoli Nasu saatiin tutkittua syyskuussa ja suunnitelmissa olisi kaksoisastuttaa Xena puoliveljeksillä Nallella ja Nasulla. Kumpikin tosiaan on Xenalle ennestään tuttu ja pojat asuvat samassa perheessä. Mikäli jomman kumman kanssa astutus ei ota sujuakseen, siirrytään mahdollisesti varasuunnitelmaan, joka on -yllätys, yllätys- Caru! :D Caru kävi myös lopuissa terveystutkimuksissa elokuun lopulla erikoisnäyttelyn jälkeen ja muut tutkimukset oli tehty jo aikaisemmin tänä vuonna. Nyt vain odotellaan.. :)

Nyt jo huomasin, että unohdin vaikka kuinka monta tärkeää juttua tästä kirjoituksestani, mutta pitää jatkaa hommia! Kirjoittelen myöhemmin lisää ja pidän kotisivujen lukijatkin ajan tasalla, missä kohtaa mennään Xenan juoksuissa! Nyt tosiaan niitä vasta odotellaan..

Alla yksi tuore, eilen otettu kuva Kultapoika Carusta (ikää nyt 20 kk). Oikein mukavaa syksyä kaikille!! 

10caruuutiset2014.jpg


Päiväkirjat aiemmilta vuosilta: